Käyttäjäkeskeisen suunnittelustrategiaa koskevia suosituksia
Koskee tämän Power Platform Well-Architected -käyttökokemuksen optimoinnin tarkistusluetteloa koskevia suosituksia:
| XO:01 | Työkuorman suunnitteleminen vastaamaan käyttäjien odotuksia ja vaatimuksia. Varmista, että työmäärä on hyödyllinen ja tuottaa positiivisen käyttökokemuksen. |
|---|
Tässä oppaassa käsitellään käyttäjäkeskeisen suunnittelun suosituksia, joilla varmistetaan, että työkuormat ovat käyttäjien kannalta hyödyllisiä, käytettäviä ja toivottavia samalla, kun ne vastaavat liiketoimintatarpeita. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa keskitytään ymmärtämään työkuormaa käyttävien käyttäjien tarpeita, mieltymyksiä ja kontekstia. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun käyttäminen voi auttaa välttämään käytettävyysongelmat sekä käyttäjien turhautumisen ja tyytymättömyyden. Se voi myös auttaa pienentämään suunnittelun virheisiin, uudelleensuunnitteluun ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia ja riskejä.
Tärkeimmät suunnittelustrategiat
Käyttäjien asettaminen työkuorman suunnittelun keskiöön on olennaista pyrittäessä varmistamaan optimaaliset käyttökokemukset. Tavoitteena on ymmärtää, mitä käyttäjät tarvitsevat ja odottavat työkuormalta. Tutkimustyö ja sen tiivistäminen artefakteiksi mahdollistaa suunnitelman suunnittelemisen ja ilmoittamisen käyttäjille ja sidosryhmille. Käyttökokemuksia parannetaan jatkuvasti testauksen ja iteraatioiden avulla.
Työkuorman käyttäjät on otettava mukaan koko elinkaaren ajaksi
Työkuormatiimien ei tarvitse ainoastaan tutustua käyttäjien tarpeisiin, tavoitteisiin ja mieltymyksiin sekä ymmärtää ne, vaan käyttäjät on myös otettava mukaan kyseisiä tarpeita vastaavien ratkaisujen luomiseen.
Käyttäjiä kannattaa ottaa mukaan elinkaaren vaiheessa esimerkiksi seuraavien strategioiden avulla:
Käyttäjätutkimusta kannattaa tehdä työkuorman kehitysjakson alkuvaiheissa, ja sen avulla voidaan tunnistaa käyttäjiä koskevat ongelmat, mahdollisuudet ja tarpeet.
Käyttäjien kanssa voidaan luoda ja suunnitella yhdessä, kun heidät kutsutaan osallistumaan ideapalavereihin, työpajoihin ja suunnittelusprintteihin ja kun heitä rohkaistaan kertomaan ideoistaan, antamaan palautetta ja jakamaan mielipiteitä.
Prototyypissä ja testauksessa kannattaa hyödyntää käyttäjiä luomalla karkeita ja tarkkoja prototyyppejä ehdotetuista ratkaisuista ja testaamalla ne käyttäjien kanssa. Tällä tavoin voidaan arvioida oletuksia, hypoteeseja ja suunnittelupäätöksiä.
Käyttäjiä kannattaa hyödyntää lanseerauksissa ja iteroinneissa julkaisemalla pienin toimiva tuote (MVP) tai työkuorman beetaversio käyttäjien alijoukolle. Keräämällä heiltä palautetta ja käyttötietoja voidaan mitata työkuorman vaikutusta ja suorituskykyä sekä tehdä parannuksia näiden tulosten perusteella.
Käyttäjätutkimuksen tekeminen ja merkityksellisten tietojen jakaminen
Käyttäjätutkimuksen suorittaminen Well-Architected-työkuormaa varten olennainen vaihe käyttäjän tarpeiden, mieltymysten ja toiminnan ymmärtämisessä sekä tämän ymmärryksen tehokkaassa hyödyntämisessä suunnittelupäätöksiä tehtäessä. Käyttäjätutkimusta voidaan tehdä eri tavoin esimerkiksi haastatteluina, kyselyinä, havainnointina, käytettävyystestauksena ja analytiikkana. Käyttäjätutkimus auttaa määrittämään ongelma-alueen, tunnistamaan käyttäjäsegmentit ja henkilötyypit sekä luomaan käyttäjäskenaariot ja -siirtymät.
Tutkimuksen tavoitteiden määrittäminen selkeästi: Tavoitteiden vastaavuus projektin kokonaistavoitteiden ja työkuorman toivottujen tulosten kanssa on varmistettava samoin kuin se, että ne vastaavat käyttäjien ja sidosryhmien tavoitteita.
Tutkimusmenetelmien valinta: Kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä kannattaa käyttää yhdessä eli haastatteluja, kyselyjä, havainnointia, käytettävyystestejä ja korttilajittelua. Tällä tavoin voidaan kerätä tietoja käyttäjiltä sekä analysoida heidän tavoitteita, tehtäviä, kipupisteitä ja odotuksia. Sopivimmat menetelmät valitaan tutkimuksen tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien perusteella. Hyvin määritetyssä tutkimussuunnitelmassa esitellään menetelmä, metodologia, aikajana ja logistiikka samalla, kun valmistellaan tarvittavat materiaalit, kuten haastatteluoppaat, kyselyn kysymykset tai käytettävyystestin skenaariot.
Tutkimuksen suorittaminen: Tavoitteena on sisällyttää kohdeyleisöä edustavia henkilöitä siten, että kontekstien, taitojen ja kokemusten monimuotoisuus on edustettuna. Tutkimusistuntojen aikana on säilytettävä puolueeton ja osallistumaton ote, jotta kerättävät merkitykselliset tiedot ovat vinoutumattomia. Näiden istuntojen aikana kerätään kvalitatiivista ja kvantitatiivista tietoa sekä siepataan käyttäjän ratkaisua koskevat palaute ja havainnot sekä ratkaisun käyttö.
Tulosten analysointi: Tutkimusanalyysista esiin tulevien mallien, teemojen ja merkityksellisten tietojen tunnistaminen. Tekniikoiden, kuten temaattisen koodauksen tai affiniteetin yhdistämisen, avulla tietoja voidaan järjestellä ja tulkita tehokkaasti. Tutkimustuloksesta saatujen keskeisten merkityksellisten tietojen avulla voidaan tehdä tietopohjaisia suunnittelupäätöksiä sekä käsitellä käyttäjien tarpeita, kipupisteitä ja mieltymyksiä.
Tuloksista kertominen: Tutkimuksen tulokset, merkitykselliset tiedot ja suosituksen on dokumentoiva selkeässä ja toimintaa ohjaavassa muodossa. Tutkimustulokset kannattaa jakaa sidosryhmien, käyttäjien ja muiden soveltuvien osapuolien kanssa, sillä se auttaa ymmärtämään ja perustelemaan käyttäjätutkimukseen pohjautuvia suunnittelupäätöksiä.
Käyttäjiin ja käyttäjien konteksteihin samaistuminen
Käyttäjiin ja käyttäjien konteksteihin samaistuminen auttaa työkuormatiimiä ymmärtämään käyttäjien tarpeita, ongelmia, odotuksia ja motivaatioita sekä suunnittelemaan käyttökokemuksia, jotka ovat sopivia, hyödyllisiä, käytettäviä ja toivottavia. Käyttäjiin samaistuminen auttaa myös välttämään käyttäjien toimintaa, mieltymyksiin tai arvoihin liittyvien oletusten tekemistä tai niihin liittyviä ennakkoluuloja. Lisäksi näin tunnistetaan merkityksellisiä tietoja ja mahdollisuuksia, joita ei muuten ehkä havaittaisi tai jotka ohitettaisiin.
Käyttäjien henkilötyyppejä luomalla tutkimustiedot voidaan tiivistää kohdekäyttäjien kuvitteellisiksi mutta realistisiksi profiileiksi. Näiden profiilien on kuvailtava käyttäjien ominaisuuksia, tavoitteita, tarpeita, kipupisteitä, motivaatioita ja toimintaa. Käyttäjien henkilötyyppien on perustuttava tosiasioihin ja tietoon eikä oletuksiin ja stereotyyppeihin. Lisäksi on varmistettava, että vastaavat käyttäjäpopulaation monimuotoisuutta ja moninaisuutta. Käyttäjien kontekstia ja kokemuksia voidaan esitellä sisällyttämällä sopivia lainauksia, tarinoita ja skenaarioita. Käyttäjän henkilötyyppejä voidaan käyttää suunnittelupäätösten ohjaamiseen ja työkuorman arviointiin käyttäjän näkökulmasta.
Skenaarioita luomalla voidaan kuvailla tilanteita ja tehtäviä, joita käyttäjähenkilötyypit kohtaavat tai suorittavat, suhteessa työkuormaan. Skenaarioiden on siepattava käyttäjien tavoitteet, toiminnot, tuntemukset ja odotukset, kohdattavat haasteet tai esteet sekä saavutetut tulokset. Skenaarioiden realistisuuden ja spesifisyyden varmistaminen sekä se, että ne vastaavat käyttäjien kontekstia ja ympäristöjä. Skenaarioita voidaan yleisesti ottaen käyttää käyttäjien tarpeisiin ja vaatimuksiin perehtymiseen sekä suunnittelun parannusmahdollisuuksien ja puutteiden tunnistamiseen.
Siirtymäkarttoja luomalla voidaan visualisoida käyttäjähenkilötyyppien kattavan kokemus työkuormassa eri kosketuspisteissä, kanavissa ja vaiheissa. Tavoitteena on esitellä käyttäjän siirtymää alkuperäisestä ongelmasta tai tarpeesta lopulliseen tavoitteeseen tai tyytyväisyyteen sekä korostaa käyttäjien ajatuksia, tunteita ja kipupisteitä siirtymän varrella. Käyttäjän toiminnot, vuorovaikutukset ja palaute sisällytetään samoin kuin työkuorman ominaisuudet, toiminnot ja suorituskyky. Siirtymäkarttojen tavoitteena on samaistua käyttäjien kokemuksiin sekä löytää käyttäjien kipupisteet ja suunnittelun parannusmahdollisuudet.
Käyttäjiin ja heidän kontekstiinsa samaistuminen auttaa myös parantamaan luottamusta ja hyviä suhteita käyttäjien kanssa. Lisäksi varmistetaan käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin ja heidän panoksensa siinä.
Jatkuva parantamiseen kannustaminen
Jatkuvan parantamisen kulttuurin omaksutaan pyytämällä palautetta, tekemällä säännöllisesti arviointeja ja sisällyttämällä opittu tuleviin projekteihin. Käyttökokemuksen suunnittelun uusimmista trendeistä pysytään selvillä seuraamalla uusimpiin trendeihin ja tutkimukseen sitoutuneita toimijoita. Microsoftin tuotteiden modernin käyttöliittymän toteutus voi toimia inspiraation lähteenä samoin kuin uusimmat Fluent UI -tilan trendit. Jatkuva parantaminen varmistaa, että suunnitelmat kehittyvät käyttäjien muuttuvien tarpeiden ja toimialan trendien mukana, jolloin ajankohtaisuus ja tehokkuus säilyy myös ajan mittaan.
Ratkaisuja iteroidaan ja parannetaan työkuormaa testaamalla. Testauksen on sisällettävä käyttäjien toiminnan, reaktioiden, palautteen ja tyytyväisyyden sekä työkuorman käytettävyyden, toimivuuden ja laadun havainnointia ja mittaamista. Käytettävä iteratiivinen menetelmä saattaa sisältää erilaisia suunnitteluprosessin vaiheeseen ja vaikutusalueeseen soveltuvia menetelmiä ja työkaluja, kuten prototyyppejä, kyselyjä, haastatteluja, analytiikkaa ja käytettävyystestejä. Testauksen on arvioitava työkuorman suorituskykyä ja arvoa sekä vahvistettava tai kumottava suunnitteluoletukset ja -hypoteesit.
Testitulosten analysointi ja yhdistäminen järjestelemällä, tulkitsemalla ja esittämällä testausvaiheessa kerätyt tiedot ja merkitykselliset tiedot. Tiedoista esiin nousevat mallit, trendit ja teemat on tunnistettava, ja niistä on tehtävä suunnittelun päätöksiin ja ratkaisuihin vaikuttavia johtopäätöksiä. Testituloksia on verrattava käyttäjien alkuperäisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä arvioitava niiden perusteella. Tällä tavoin saadaan näkyviin työkuorman vahvuudet ja heikkoudet. Analyysin ja synteesin tavoitteena on parantaa ja tarkentaa suunnittelua luomalla toimintaa ohjaavia suosituksia ja ehdotuksia.
Suunnittelun parannusten toteuttaminen ja niistä kertominen käyttämällä testitulosten ja analyysin ehdottamia muutoksia ja muokkauksia sekä dokumentoimalla ja jakamalla suunnitteluprosessi ja sen tulokset soveltuvien sidosryhmien kanssa. Työkuormaa päivitetään ja parannetaan käyttäjäpalautteen ja -tietojen perusteella, mikä varmistaa, että työkuorma vastaa käyttäjien odotuksia ja tavoitteita. Suunnittelun artefakteja ja toimitettavia kohteita luomalla ja toimittamalla voidaan esitellä suunnittelun ratkaisuja ja perusteita, kuten kehyksiä, malleja, prototyyppejä ja määrityksiä. Toteutusta ja viestintää käytetään työnkuorman viimeistelyyn ja julkaisemiseen sekä suunnittelun arvon ja vaikutuksen esittelemiseen.
Power Platform – avustaminen
Jos työkuorma sisältää avustajan, suorituskykyä ja käyttöä voidaan analysoida Copilot Studiossa: Copilotin analytiikka antaa kattavan yleiskuvan avustajan suorituskyvystä. Se tunnistaa tekoälyn avulla, mitkä aiheet vaikuttavat eniten eskalaatioprosenttiin, hylkäysprosenttiin ja ratkaisuprosenttiin. Keskusteluvuorovaikutuksen prosenttien ja tulosten seuraaminen on olennaisen tärkeää avustajan suorituskykymittareiden mittaamiselle ja parannusalueiden löytämiselle.