Hanskataanko suomalaisyrityksissä ohjelmistoprojektit?
Eivätkö kaikki ohjelmistoprojektit aina ylitä budjettinsa? Aikatauluthan eivät ainakaan ikinä pidä. Vai onko tilanne tämä?
Vuoden 2010 syksyllä lähdimme etsimään tietoa suomalaisten ohjelmistoprojektien onnistumisesta - halusimme löytää erilaisten olettamusten sijaan todellista tietoa siitä, mikä meidän ohjelmistoprojekteissamme toimii ja missä on kehittämisen varaa. Tällaista tietoa emme kuitenkaan löytäneet valmiina, joten lähdimme Mext Oy:n ja Lappeenrannan yliopiston kanssa tutkimaan asiaa.
Tutkimuksessa selvitettiin keskisuurten ja suurten organisaatioiden ohjelmistoprojektien määrittelyssä käyttämiä välineitä, dokumentointia, tapoja ja menetelmiä, sekä niiden tunnettuutta ja käyttöä. Tiedonkeruu käynnistettiin 18.11.2010 ja se päättyi 3.12.2010, johon mennessä tutkimukseen saatiin 189 vastausta 180 organisaatiosta.
Mitä selvisi?
Tutkimuksessa selvisi valtavasti asioita ohjelmistoprojektien käytännöistä, osaksi vahvistaen aiempia käsityksiämme mutta osin myös niistä selkeästi poikkeavia. Tässä muutamia huomioita:
- Ohjelmistoprojekteihin ollaan paljon tyytyväisempiä kuin olisimme uskoneet
- Ohjelmistoprojektien ohjaamisen kehittyneisyys johtaa lähes poikkeuksetta niiden parempaan onnistumiseen.
- Erityisesti tarjousten kilpailuttaminen, ohjelmistotestaus ja vaatimustenhallinta kaipaavat kehittämistä.
- Ohjelmistoprojektien prosessit ja menetelmät ovat epäformaaleja eikä kehittyneitä ohjelmistoprojektien hallinnan työkaluja käytetä laajasti.
- Ylläpitoon käytetään likimain sama määrä rahaa kuin uusien ohjelmistojen hankintaan. Onko suhde oikea tai järkevä?
Mitä pitäisi tehdä?
Onnistumisen parantamiseksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi erottuu yksi selkeästi: organisaatioiden ohjelmistoprojektikyvykkyyden parantaminen sekä menetelmien että työkalujen osalta. Näin saavutettaisiin parempaa laatua sekä aikataulut ja budjetit pitäisivät paremmin, ja toisaalta aiheutettaisiin vähemmän ikäviä seuraamuksia itselle ja omalle organisaatiolle.
Tutkimus liitteenä
Tanja