Microsoft julkisti näkemyksensä palvelukeskeisestä arkkitehtuurista (SOA, Service Oriented Architecture) ja muutamia tuotelinjauksia.

Microsoft toi esiin Yhdysvalloissa Redmondissa järjestetyssä Microsoft SOA & Business Process -konferenssissa asiakkaitaan, jotka ovat menestyksekkäästi ottaneet käyttöön palvelukeskeisen arkkitehtuurin (SOA) ratkaisuja ”reaalimaailma” -lähestymisen avulla. Samalla Microsoft osoitti vahvaa sitoutumistaan käytännönläheisiin SOA-ratkaisuihin julkistamalla päivitettyjä ohjeistuksia ja tulevia edistysaskeleita yhtyeentoimivuudessa ja teknologioissa.

Konferenssissa esiteltiin eräitä maailman suurimpia ja onnistuneimpia SOA- käyttöönottoja, kuten esimerkiksi Commonwealth Bank of Australia, Dell Inc., CitiGroup, Sandvik, HP ja Jet Plue Airways. Kaikkiaan konferenssiin osallistui yli 700 asiakasta ja yhteistyökumppania. Tapahtumassa käytiin läpi parhaita käytäntöjä ja SOA menestystarinoita, joissa oli keskitytty käsillä olevaan liiketoimintaongelmaan ja vahvaan arkkitehtuuriin sovellustasolla.

”Reaalimaailma” lähestymistapa eroaa toimialan perinteisestä korkean riskin, raskasrakenteisesta ja ylhäältä-alas SOA-käyttöönotosta, jossa lähdetään liikkeelle koko yrityksen kattavilla merkittävillä infrastruktuuri-investoinneilla. Usein nämä investoinnit eivät tuota tuloksia kohtuullisessa ajassa tai investoinnille ei saada tarvittavaa tuottoa. Microsoftin suosittelema ja monissa käytännön toteutuksissa hyväksi havaittu “reaalimaailma” SOA -lähestymistapa tähtää nopeisiin tuloksiin kohdennetun liiketoimintaongelman ratkaisulla, joka usein johtaa laajempaan SOA-toteutukseen.

Äskettäin Goldman Sachs & Co:n* ja Merrill Lynch & Co:n** tekemät tutkimukset osoittavat Microsoftin SOA-lähestymistavan olevan asiakkaiden mieleen. Goldman Sachin IT spending –tutkimus asetti Microsoftin kirkkaasti kärkeen mieluisimpana valintana siirryttäessä SOA/Web-palveluihin. Vastaavasti Merrill Lynchin tuore tutkimus rankkasi Microsotin “tärkeimmäksi Web-palvelujen/SOA-ohjelmistojen tarjoajaksi (sovellukset ja infrastruktuuri).”

“Reaalimaailma” SOA

Microsoftin “reaalimaailma” SOA -lähestymistapa aloitettiin yli seitsemän vuotta sitten esittelemällä .NET -alusta. .NET-alusta menee palveluorientaatiota pidemmälle tarjoten ominaisuuksia esimerkiksi tiedon yhdistelyyn, tunnistautumiseen, käyttöoikeuksiin sekä yhdenmukaiseen käyttäjäkokemukseen erilaisissa sovelluksissa. Opastusta alustan käytölle saa MSDN^® Architecture Centeristä (https://msdn.microsoft.com/architecture). Microsoftilla on selkeä fokus edistää liitettävyyttä toimimalla yhdessä kumppaneiden ja standardointiorganisaatioiden (kuten esim. WSI, Web Services Interoperability Organization) kanssa.

”Microsoft ymmärtää, ettei arkkitehtuurin rakentaminen teknologian itsensä vuoksi auta asiakkaita, joilla on tarve ratkaista liiketoiminnan haasteita teknologian avulla.” toteaa ZapThink LLC:n vanhempi analyytikko Ron Schmelzer. “SOA ei ole sitä, että löydettäisiin yksi infrastruktuurituote, joka ratkaisi kaikki teknologiahaasteet. Kysymys on pikemminkin siitä, että käytetään arkkitehtuurisuosituksia ja käytäntöjä, joiden avulla luodaan ja hallitaan uuden ajan ketteriä sovelluksia. Microsoft ja sen asiakkaat ovat osoittaneet merkittävää edistystä tällä alueella”.

Siemens AG on esimerkki asiakkaasta, joka on saavuttanut merkittäviä tuloksia tästä lähestymistavasta SOA-käyttöönotossa. Viimeisen kahden vuoden aikana yritys on ottanut käyttöön liiketoimintakriittisen SOA-infrastruktuurin ja liiketoimintaprosessien hallintajärjestelmän, jotka mahdollistavat it-operatiivisten prosessien tuen sen 400,000 työntekijälle ympäri maailman. Tämä on lisännyt Siemensin liiketoiminnan tuottavuutta ja vähentänyt uusien prosessien käyttöönottoaikoja 83 prosenttia.

“Siemens AG on saavuttanut merkittäviä hyötyä noudattamalla Microsoftin suosittelemaa SOA-lähestymistapaa”, toteaa jaospäällikkö Thomas Buse Siemensin ITO osastolta. “Microsoft SOA -ratkaisun kautta toteutamme yli 400 uutta liiketoimintaprosessia. Toteutamme 4 - 8 uutta prosessia joka 6 -12 viikon toteutusjaksossa. Tämän avulla pystymme ketterästi ratkaisemaan liiketoimintaongelmia sekä tarttumaan eteen tuleviin mahdollisuuksiin sitä mukaa kun tunnistamme niitä”.

Tulevia kehitysaskeleita

Microsoft SOA & Business Process -konferenssissa Microsoft esitteli myös nykyisiä ja tulevia investointejaan. Niiden joukossa mm. oli uusi ohjeistus Enterprise Service Bus (ESB) -toiminnon toteuttamisesta, jolla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan palveluorientoituneen arkkitehtuurin kehitystä.

Asiakkaat pystyvät myös hyödyntämään IBM:n keskikokoisten ja keskustietokoneiden integraatioratkaisuja BizTalk Adapterin välityksellä, joka toimitetaan tämän vuoden puolella BizTalk^® Server Enterprise- ja Standard-versioihin. BizTalk Adapter on suunniteltu auttamaan

asiakkaita yhdistämään sovelluksia, tietolähteitä, viestinlähetys- ja tietoturvasovelluksia Microsoft^® Windows^® -ympäristön ja IBM:n keskikokoisten sekä keskustietokoneiden välillä.

Lisäksi Microsoft esitteli tulevia kehitysaskeleita Microsoftin Office Business sovellusstrategiassa, jotka tulevat mahdolliseksi 2007 Microsoft Office systeemin alustaominaisuuksien myötä. Tämä edelleen auttaa asiakkaita näkemään “reaalimaailma” SOA-käyttöönoton arvon, kun tietotyöläiset pystyvät käyttämään tuttuja Microsoft Office ja SharePoint^® Server -ympäristöja käyttäessään palveluja ja liiketoimintasovelluksia.

“Microssoftin ”reaalimaailma” SOA-ydinteknologiat,.NET Framework 3.0, 2007 Microsoft Office system ja BizTalk Server 2006, ovat tarkoitettu tuomaan esiin uutta arvoa olemassa olevista voimavaroista yhdistämällä strukturoitujen ja ei-strukturoitujen prosessien maailmat.” kertoo arkkitehtuuristrategiajohtaja John deVadoss Microsoftilta.

“Viimeisen puolen vuosikymmenen aikana olemme nähneet, että isoimmat ja menestyneimmät SOA-käyttöönotot ovat tapahtuneet niiden asiakkaiden toimesta, jotka ovat lähteneet liikkeelle pienestä ja ovat iteratiivisesti pala palalta rakentaneet laajempaa menestystä”, jatkaa deVaboss.

* Goldman Sachs: “Tutkimus IT- menoista” 10.3.2006.

** Merrill Lynch: ”Tutkimus tietohallintopäälliköiden kulutusaikomuksista ohjelmistoihin” Heinäkuu 2006